mitä tehdä surulle,
joka ei suostu
loppumaan,

ei vihaamalla,
ei ikävöimällä,
ei unohtamalla,

mitä tehdä sille?

antautuako sen
syvälle syksylle,

syysmyrskyn
kylmiin kouriin
kaivautua,

olla surun lapsi,

kasvaa
talven yli
kohti kesää,

ja antaa lämmön
sulattaa surun jää,

niin kuin aurinko tekee,
- jäältä lupaa kysymättä