Jonkin tason kaipuu jonnekin lämpimään, kuohuvaan ja suloisesti soljuvaan kalvaa mieltä. Valtava motivaation puute tavallista arkea kohtaan väijyy koko ajan tehden elämästä piinaavaa ja raskasta pakkopullaa. Ihmettelen usein sitä, kun poliisisarjoissa kysellään kuulusteltavilta, mitä he tekivät sinä ja sinä päivänä, siihen ja siihen aikaan? Miten sen voi muistaa? Itse en muista tavallisena työviikkona yleensä mitään mikä jäisi ajallisesti mieleen...kaikki yhtä mössöä ja se on se pahinta. Jotain tarttis tehä., jotain joka jää mieleen. Nimenomaan omaan mieleen. Vaikka kävellä takaperin töistä kotiin. Tosin se vois jäädä muittenkin mieleen :)

1839413.jpg

                    Puerto Ricon aaltoja