Hiljaisuus väreilee rauhaa, ristiriidat vaikenevat kiitollisuuteen. Olen lämpimän virran ympäröimänä tyyneyden sillalla. En aina tunnista viisauttani, sitä hiljaista tietoa, joka on hienovarainen ilman karaisevaa kovuutta.

Se puhuu varovasti, koska se suojelee haavoittunutta sielua. Se kuiskaa hyvin hiljaa: ”Nousehan lentoon taas, ei ole mitään syytä jäädä kivun alle. Saat löytää voimasi, mutta saat myös levätä hetkessä.

Saat tuntea ainaisen kesän, olla auringon lapsi ja tuulen tyttö. Sinulla on siihen oikeus. Saat kuulla kaukaiset, mystiset ja ikiaikaiset totuudet, koska sinulla on siihen viisaus. Eikä mikään voi pelottaa, koska olet Jumalan hengen sylissä.”

***

Tämä teksti tuli itsestäni/itseni kautta joskus riimirunon muodossa ja muutin sen sitten tavalliseksi tekstiksi. Saan itse paremmin kiinni viestistä, kun poistan runosta riimit. Kaunis viesti, kiitos siitä. <3