Olen liittynyt twitteriin v. 2009. En osaa vieläkään kommunikoida siellä? Olen haalinut 28 seuraajaa 12 vuodessa! :D Olen saanut 4 uutta nyt muutaman päivän sisällä kommentoimalla vähän sinne ja tänne sitä ja tätä. Mun on pakko myöntää, etten taida olla twitter-tyyppi. Osaan kyllä sanailla nokkelastikin, mutta en vaan jaksa ja sitten kun yritän etsiä jotain kommentoitavaa twiittiä, en meinaa millään löytää. Hyvin harvat twiitit "triggeröivät" ja jos niin käy,  usein lähinnä negatiivisesti ja jotenkin turhautuneesti. Toki positiivisiakin olen löytänyt ja ollut itsekin oikein kiva.

On mielenkintoista kuitenkin, että löysin itsestäni myös pienen trollin. Siis sellaisen, joka ei varsinaisesti keskustele, vaan vain möläyttää jonkun yhden tai muutaman sanan provon. No en tietenkään tarkoituksella sitä tehnyt, mutta twitter kyllä antaa sellaiseen hyvin potkua. Onneksi huomasin ajoissa, ihan jopa melkein heti tämän käytökseni, niin ehdin vaihtaa kurssia ennen kuin ehdin pilata maineeni lopullisesti.  En halua olla trolli. Enkä ole. Mutta nyt ymmärrän vähän paremmin trolleja. Siellä taustalla on ne tunteet, ne piilotetut, syvät vaille jäämiset,  nähdyksi tulemattomuudet...

No joo, mut jollain tapaa twitter ruokkii narsismia ja "minä, minä" -kulttuuria, kovaäänisyyttä ja joukon pellenä olemista. Toki siellä on muutakin ja paljon hyvää, mutta näin "alkuvaiheen"  tai uusintakierroksen katsojana koen jotain tuollaistakin. Mutta jään seuraamaan ja koetan olla sosiaalinen. Koetan kiinnostua aidosti. Edes jostain. Vaikeaa on. Ja outoa, koska olen oikeasti tosi utelias ja tykkään tutkia. Ehkä twitter on vaan liian nopeatempoinen mulle?