mitä on unohduksen takana

onko siellä sama minä

piilossa oleva näkijä

kädet silmillään

 

          kierivät mustikat emalimukissa

          sinisten sormien iloisessa työssä

          uudet punaiset kumisaappaat

          onnellisina illan sateessa

 

rahiseva hiekkatie ja alla

liian ison pyörän epävakaa hurma

pärskyilevä rantaleikki

ja mustan uimarenkaan poltteinen syli

 

          hehkuvat veden alla

          kaikki sateenkaaren värit

          ja jotain enemmänkin

          tyttö katsoo ja näkee valon

 

taivaisiin asti nousee keinu

”heijaa ruusut tulipunaiset”

hän laulaa ja on hetken

vapaa kaikesta kunnes putoaa

 

          on arvet jotka muistavat

          vaikka tyttö ei

          sama iho sama sielu

          aina se sama joka muistaa

 

mitä on unohduksen takana

oliko siellä sama minä

piilossa ollut näkijä

kädet silmillään

veteen hypännyt

 

          samanlainen sisältä

          aina se sama

 

     (3.5.2018)