Aloin tutkia äitini jäämistöstä jääneitä öljyvärimaalauksia, joita on paljon varastoituna mun luo. Ne olivat monta vuotta veljeni varastossa, mut vaihdoimme "vahtivuoroa". Löysin ihania asetelmia, kukkamaalauksia ja maisemia. Toki olen niistä monet jo nähnyt, koska äidin seinät oli vuorattu tauluilla. Mutta koska niitä oli niin paljon seinillä, ne jotenkin hukkuivat toistensa sekaan.

Sitten  käsiini tuli taulu, jossa on suojelusenkeli ja kaksi lasta putouksen yllä. Ei äitini maalama. Vanha maalaus, jonka melkein jokainen on nähnyt, mutta tämä on se kaunein versio tuosta aiheesta. Tuo taulu oli mun makuuhuoneen tauluna, kun olin lapsi. Vaikka olen unohtanut paljon lapsuudesta asioita, koska lapsuus oli rankkaa aikaa, tuon taulun muistan hyvin. Siinä se nyt oli mun käsissäni. Takana lukee äidin kirjoittamana: "Äidiltä v. -54 tai -55".  Eli äidin äidin antama ja oman äitini rakkaudella säilyttämä.

Laitoin sen sen vuosikymmenien vahvuudella ja rakkaudella kyllästettynä vuoteeni yläpuolelle ja se on myös näköetäisyydellä, kun olen tässä koneella. Ja kyllä, se lohduttaa mua niin paljon aina kun katson sitä.

Toissapäivänä kirjoitin postauksen nimellä Angel. Se liittyi musiikkiin, silti kysyn:

"Hei Poetsit, tuliko se teidän enkeli nyt mun luo?" <3 

 

_DSC9828%20%284%29.jpg