Hups, heräsin tänään innoissani - jipii, on perjantai! Huomenna pääsee lakkiaisjuhliin ja tänään ehtii valmistella omatekoisen kortin, käydä saunassa, miettiä asua ja alkaa muuten vaan odottelemaan huomista. No mutta, selatessani tietokoneen kalenteria huomasin hämmästyksekseni, että nythän onkin vasta torstai! Apua, tuli tosi kummallinen olo. Aikaa olikin ilmaantunut yhtä äkkiä kaksinkertainen määrä (siis kun lasketaan lauantaihin asti) ja minä en tiennyt miten täyttäisin tuon ajan. Varmasti moni ajattelee, että olisipa ylimääräistä aikaa joskus edes kaksi tuntia ja sen saisi vielä käyttää oman itsensä hemmotteluun tai kuuntelemiseen. Itsellä tuollaista aikaa ilman sovittua tekemistä on ihan riittämiin ja siihen päälle vielä "ylimääräistä" saa melkein hulluuden partaalle. Mitä tehdä, mihin mennä? Jos olisinkin valtavan energinen ihminen, ei lie olisi ongelmaa olemassakaan, mutta tällä pienellä liekillä ei jaksa kauas ponnistaa. Ehkä kuitenkin seuraavaksi otan imurin käteen ja suhautan kämpän pölyttömäksi. Sitten voisin tehdä kevyttä ruokaa, sitten ehkä jumpata...lukea, tehdä sen kortin (hyvissä ajoin), laulaa, mietiskellä, haaveilla...soittaa Tarviketorille ja kysyä, paljon maksaa uusi pakoputki (auto ei mennyt katsastuksesta läpi). Vaikka on aikaa, tuollaiset käytännöt puuhat ja ylimääräiset rahanmenojutut vaikkapa auton kanssa eivät kyllä ole sitä mukavaa ajankulua, mutta toisaalta juuri sitä arkea, mitä elämä on.

Kun ei ole töissä, aikaa todella tuntuu olevan paljon, mutta yleensä harmittaa se, ettei sitä osaa, jaksa tai pysty hyödyntämään aina sillä tavalla kuin sielu toivoisi. Mieli vie usein haaveilemaan ulkomaan matkoista tai kiertelystä Suomea ristiin rastiin, joista realismi sitten tiputtaa maan pinnalle aika nopeasti. Sitten ei voikaan muuta kuin olla hiljaa paikoillaan ja antaa hiljaisuuden puhua viisauksia. Sitä se sielu varmaan useimmiten haluaakin. Toivon ainakin niin tässä vaiheessa elämää. Onhan tämä ylellistä - oravanpyörä pyörii ympärillä hurjaa vauhtia ja minä siinä vierellä pötköttelen, ja juon aamukahvini kaikessa rauhassa. Ei kiirettä mihinkään. Kiitän.

edit. sepä olikin vielä helatorstai, ei ihme ettei kukaan vastannut Tarviketorilta puhelimeen... :)