Olin viikonlopun aikana kahtena päivänä Seurasaaressa. Se on matkailijoiden suosiossa oleva kohde tuossa ihan kävelymatkan päässä tästä mun kodista, mutta itse en ollut aiemmin siihen kovin innostunut tutustumaan. En tiedä oikein, miksi. Mielikuvissa oli jostain syystä jonkinlainen risukkoinen ja epämääräinen mäkäräisten täyttämä saaripahanen, jossa ei olisi mitään sen kummempaa nähtävää. Jossa vain pitkästyisi ja alkaisi kaivata vaikkapa bailaamaan. Olinpas väärässä jälleen kerran. Sinne eksyttyäni menetin sydämeni kokonaan tuolle paikalle. Rakastuin ensisilmäyksellä. Olin aivan myyty, ekstaasissa, haltioissani, ihmeissäni, onnessani, loputtomasti ihastunut, lääpälläni, hekumoissani....jne...laatusanoja riittäisi, mutta kertokoot kuvat loput. Menkää sinne ja viettäkää rentouttava, rakkauden täyteinen päivä joko yksin tai teille rakkaan ihmisen kanssa. Ottakaa kuvia tai olkaa ottamatta. Mielettömän upea saari kallioineen, monine lintulajeineen, kesyine oravineen, vanhoine museorakannuksineen ja romanttisine lampineen. Arvatkaa, kuka on nyt ylpeä omasta uudesta kotikaupungistaan :)) Arvasitte oikein, minä se olen!