Oi pojat. Tämä vanha biisi sai mut tänään ihan kihelmille. Kuulin ihan vahingossa autoa ajaessa radiosta tän vanhan, tavallaan tutunkin biisin. Menin niin kananlihalle, että ei ole tosikaan. Olin päästä kantapäähän asti kihelmillä. Ihanilla sellaisilla. Mitä edes on kihelmät??

Ehkä se on mun keksimä uusi nimi kylmille väreille, tai pikemminkin niille rakkauden väreille, mitä syntyy, kun kohtaa jotain ihan mahtavaa. Toki kihelmöinti on kaikille tuttu juttu, joten en ole keksijä kuitenkaan. Mutta tää biisi kuitenkin on jotain ihan sanoinkuvaamatonta. Kiitos tästä vanhasta, mutta aina niin uudesta biisistä, joka sai mut kokemaan jotain "melkein" uutta. Ei uutta, mutta unohtunutta mahtavuutta <3

Tässä biisissä se, mikä ensin sai mut kihelmille oli laulajan ÄÄNI. Ihan uskomaton, niin upea. Kuuntelen nytkin ja ihan sama fiilis. Mutta toki tää biisi kokonaisuutena on se juttu myös. Tähän biisiin on saatu koko laulajan persoona, ehkä jopa sen yläpuolella oleva henkinen osuus? En tiedä, mutta tässä biisissä on jotain suurta, todella valtavaa. <3

Tässäpä se:

Walking In Memphis by Marc Cohn