En näemmä pystykään pitämään nettipäiväkirjaa, ainakaan säännöllisesti. Ehkä omasta päivästä kirjoittaminen tuntuu vain liian paljastavalta - itselleni. En tiedä. Syitä on monia. Jatkankin jonkin aikaa vain runoilla tätä blogia. Kirjoitan sitten enemmän, kun tuntuu, että jaksan elämääni raottaa. Runoilla joka tapauksessa yritän kertoa jotain. Se ei ole koko totuus, mutta yksi puoli minua.

 

ennen olin hippasilla kuoleman kanssa

sitten päätin;

pidetään toisillemme tänään seuraa,
silitellään toisiamme ja vierekkäin
nukutaan

ja on meillä jo aika hyvät välit -
en potkinut kuolemaa lattialle
ja se antoi minulle peiton kokonaan

tätä menoa me vielä rakastutaan toisiimme