sisälläni pauhaava meri tyyntyy
kun tulet ja puhallat myrskypilvet pois

lämpöisellä etelätuulellasi

ja aurinkoisella hymylläsi

tuot tullessasi kirkkaan valoisuuden
raikkaan tuulahduksen
jossa on pieni aavistus mennyttä myrskyä
ja taas osaan pelätä lähtöäsi uudestaan

********

Tää on ikivanha runo vähän uudistettuna, ja ihan ensimmäisiäni. Sopii meihin ihmisiin. On vaikea iloita hyvästäkään hetkestä, kun jo miettii, että kohta se ilo taas loppuu.