eilispäivän runoilija etsii
eilispäivän sanoja, mutta
ei löydä enää kuuta
ei tavoita aurinkoa
kuolleet ovat eiliselle
hehkuneet kukkakimput
hän kääntää selkänsä
päivän ensi sarastukselle
ja kammoaa
aamulehden tuoreen
musteen tuoksua
joku laski syliin kimpun
vastasyntyneitä ruusuja
eikä häneltä löydy
vieläkään sanoja
hän muistaa liian hyvin
ne kuolleet kukat
sadoissa maljakoissa
pöydälle hajonneet
unohdetut terälehdet
eilispäivän runoilijalla on
paljon opittavaa
tuoreista kukista
auringonnoususta ja
juuri keitetyn aamukahvin
tuoksusta
ja hän oppii, kunhan vain
antaa eilisen jo olla
siellä missä se on
ja muistaa nuuhkaista
ohimennessään
hiljaa avautuvaa
ruusunnuppua
Kommentit