Meissä on jotain samaa tuon sateenvarjon kanssa. Tuuli pieksänyt mutkille ja repinyt suojakankaan irti. Tänään on ollut väsynyt päivä. Olen tuntenut itseni aika tavalla epäonnistuneeksi ja suojattomaksi. Pelokkaaksikin. Tuttuakin tutumpi tunne takavuosilta, tunne, joka helposti vie mennessään, jos sitä uskoo tai kuuntelee liian tarkasti. Annan sen kuitenkin vain olla ja hiipua hiljaa pois. Vaikka se puhuu paljon asiaakin, on sillä tapana jankuttaa ja takertua siihen kohtaan minussa, joka ei vielä ole vahvistunut.
Ja silloin käy näin. Tulee repeämiä, tulee vääntymiä. Onneksi ne eivät ole lopullisia, kuten ehkä tämän onnettoman varjon kohdalla.
Ja silloin käy näin. Tulee repeämiä, tulee vääntymiä. Onneksi ne eivät ole lopullisia, kuten ehkä tämän onnettoman varjon kohdalla.
Hylätty
Kommentit