Uuden vuoden alussa tehdään lupauksia. Lupaan olla parempi ihminen, lupaan laihtua, liikkua, olla ystävällinen, pitää huolta läheisistäni ja itsestäni. Lupaan menestyä, uudistua ja kasvaa. Usein käy kuitenkin niin, että lupauksemme eivät pidä. Ne vuotavat kuin seula. Ja pian huomaamme olevamme ihan niin kuin ennenkin. Hiukan eksyksissä, kaivaten jotain, mutta emme ihan ymmärrä mitä. Raahaudumme eteenpäin päivästä toiseen vetämällä lupauksiamme perässämme kuin niissä asuisi koko elämämme toivo ja armahdus. Ehkä huomenna muutos tapahtuu. Ehkä huomenna olen vahvempi. Tai sitten pyörimme ympyrää arpoen mikä risteyksistä on se oikea, koska joskus vaihtoehtoja on enemmän kuin tarpeeksi. Toisilla näkyy ehkä vain umpikujia, sillä tasan ei käy onnenlahjat.  

Tärkeintä ei kuitenkaan ole varmuus eikä sutjakka meno. Ei myöskään itselleen tehtyjen lupausten täysi toteutuminen. Tärkeintä on liikkua. Vaikka sitten ajoittain sitä ympyrää pyörien. Lepokin on tärkeää, mutta vain siksi, että jaksaisi taas liikkua. Enkä puhu nyt kuntoliikunnasta, vaikka sekin on tärkeää. Puhun mielen liikkumisesta, liikuttamisesta. Niin tärkeää kuin mielen tyhjentäminen välillä onkin, yhtä tärkeää on mielen avautuminen, uuden oppiminen ja mielen muuttaminen tai sen muuttumisen salliminen. 

Mieli ei ole joustamaton verkko, ei kallio. Mieli on kuin trampoliini, joustava, josta ajatukset pomppaavat ilmoille sitä korkeammalle, mitä vahvempia, innostuneempia tai iloisempia ne ovat. Mieli on kuin meri, aina liikkeessä ja elävä. Välillä tyyni, liikkumaton, kuin avoin ja tyhjä päiväkirjan sivu. Välillä myrskyisä, arvaamaton ja hiukan pelottava. Mieli on elämämme sisältö. Siellä asiat tapahtuvat. Eivät ulkopuolellamme. Ajatuksemme tekevät maailmamme. Siksi niitä on hyvä tutkia, pitää silmällä, tarkkailla ja erotella. Minkä niistä päästää mielen trampoliinille pomppimaan, mikä niistä ansaitsee tulla esiin ja muuttaa maailmaamme. 

Pysy liikkeessä, unohda lupaukset. Tutki mieltäsi. Älä huoli, vaikka meno tuntuisi välillä siltä kuin olisit raajarikko - pääset silti eteenpäin. Saat antaa hyvien ajatusten hyppiä molemmin jaloin, kantaa niitä kaksin käsin, mutta muista vahvistaa niitä ajatus kerrallaan. Tutki, valikoi, siivilöi ja nosta esiin ne parhaat. Arvosta niitä. Yhtä ainutlaatuista kerrallaan. 

Hyvää uutta vuotta! <3

SITTEN KUN
 
puuttuu aina jotain
 
jalkapuolena tai käsi
kantositeessä
 
konttaan tai kiipeän
 
silti kohti jotain
saavuttamisen arvoista
 
kunnes saan kantaa 
kaksin käsin
hyppiä 
molemmin jaloin
 
sitten kun, mutta ei nyt
 
nyt opettelen vahvistamaan
yhtä kerrallaan
 
yhtä ainutlaatuista