Piilossa puun takana, kädessä seppele pienoinen,

pilkottaa helmasi leveä, voikukan tuoksu hienoinen.

Kaarnassa merkit menneisyyden, sydän ja kaksi nimeä.

Nuolet ja suunnat ikuisuuden, lävistää seinämän kipeän.

 

Heilauta helmaasi, laita seppele päähäsi

et enempää voi puolestas sä tehdä.

Suutele puutasi, sivele hellästi,

ei enempää se sulle voi antaa.

Paina pihkan tuoksu sun sisimpään,

sitten anna sen jäädä kuivumaan.

 

Piilossa puun takana, kädessä seppele pienoinen

pilkottaa helmasi leveä, voikukan tuoksu hienoinen.

Kaarnassa merkit menneisyyden, sydän ja kaksi nimeä.

Nuolet ja suunnat ikuisuuden, lävistää seinämän kipeän.

 

Heilauta helmaasi, laita seppele päähäsi.

voit juosta jo tuuleen lämpimään.

Huultesi maussa tarina rohkeudesta,

et jäädä voi pelkkään ikävään.

Paina pihkan tuoksu sun sisimpään,

sitten anna jäädä sen kuivumaan.

 

Juokse jo niityille, tanssi pilville,

puno seppeleet aina uudestaan,

puno seppeleet aina uudestaan.

 

 

*********************************************

Tää on eräs runo/lauluryriikka vuodelta 2008 muistaakseni. Aika keskeneräinen, mutta ei siitä valmista tule. Semmonen lapsenomainen pikku tarina menetetystä rakkaudesta.