Joskus hyvin kauan sitten harjoittelin runon tekemistä käyttäen kaikissa sanoissa samaa alkukirjainta. Se on hauskaa puuhaa ja runoihin tulee samalla alitajunnan salaisuuksia ja kaikkea erikoista mukaan. Jaan nyt K-runon ja jatkossa ehkä muitakin aakkosia tulossa.
K-runo
kurjaa kaikki kamala
katastrofi kannoilla,
kelmeät kavaluudet
kantapäillä kulkevat
kiskovat kuiluihin
kummallisiin,
kopistelevat kaikuna
kaduilla kaupungin
katalat ketut -
kaameat koukkunokat,
kerran kun koskevat,
kurihin kovaan kolautan
kalpeaksi kumautan
(v.2005)
Kommentit