Mikä parasta kuin vapaus olla oma itsensä ja sanoa toiselle...
Jospa olisit vain siinä
rakkaani, kysyt
mihin sinua tarvitsen
mihin sinua käyttäisin
mitäpä jos levittäisit takkisi
sateella lammikoiden päälle
ja olisit ritarini?
paikkaisit pyöränkumini
ja sydämeni pistohaavat
olisit pelastajani?
mutta entäpä jos en
tarvitsekaan sinua
jospa vain haluan sinua
jospa vain haluan olla kanssasi
riittääkö se sinulle?
Niin, riittääkö meille se, että saamme olla rakkaamme kanssa ilman vaatimuksia, tarpeita, suorituksia? Vain olla.
Usein minusta tuntui vaikealta kaikki...
Pinnalliset kuviot
syvällä uinut minä
ei raukka osaa pinnallisia kuvioita
tahdoin tarjota pohjatietoa
mutta ei sille ollut käyttöä
on turhat perustukset
kertakäyttökehot
pintapyrähdykset
tahdon sukeltaa
takaisin tuttuihin väreihin
niihin käsittämättömiin
En osannut olla hienovarainen ja tajuta, että halusit sanoa vain...
Ole mulle kaunis
kohdattiin silloin kerran
ja minulla liian kiire näyttää
kaikki heti
pyöräytin itseni
nurinniskoin eteesi
ei kaunis näky
eikä sinulla mitään tarvetta
syväanalyyseihin
milloin opin
että ihminen nurinpäin
ei näytä hyvältä
milloin opin
että jokainen meistä
haluaa ainakin ensin
sen hyvännäköisen
Ja niin usein tunsin olevani kaikissa ihmissuhteissani pelkkä...
Amatööri
toivoin tulevani ymmärretyksi
kertomalla ajatuksistani sadoin sanoin
luulin kunnioittavani sinua
avaamalla sydämeni eteesi
ei ollutkaan niin helppoa
sinun mielestäsi olisi tarvittu uusi minä
ja koko joukko-osasto uusia sanoja
ennen sanomattomia
ennen kirjoittamattomia
ja valitettavasti minä en ole
niin taitava runoilija
ihmisenäkin kai amatööri
Oli tilanteita, jolloin halumme eivät kohdanneet ja rehellisyyteni tuotti pelkkää...
Epäonnea
ei sinulle kelvannut
rehellisyyden nimessä tunnustettu
tunteettomuus
vai oliko se tunnetta, joka ei
kohdannut sinua juuri silloin
tai tuskin koskaan
sinuahan silloin loukattiin
verisimmin kai ikinä, riistettiin
ja petettiin
ja minuun koski se, että vain
tietyllä tavalla tuntemalla
voisin olla sinun lähelläsi
se, että meidän tarpeemme
repivät rikki rakkauden, joka
olisi voinut olla elossa
joka olisi voinut olla juuri sitä
mitä sinäkin toivot
mitä minä haluan
aitoa ja puhdasta
vaatimatonta ja kevyttä
jotkut kutsuvat sitä ystävyydeksi
jotkut muut taas epäonneksi
rakkaudessa
Niinpä niin. Ei ole helppoa olla ihminen - epätoivoinen ihminen. Mutta periksi ei anneta.
Mistä löytää se meille juuri oikeaa rytmiä soiva...
Rakkausrumpu
puhutaan salaa sydäntemme
pehmeillä ja varmoilla liikahduksilla
annetaan lyöntien rummuttaa
kiihkeydellään rakkautemme määrää
sydän ei valehtele ja se kuulee parhaiten
vain toisen sydämen totuuden
Joskus tuntuu, että etsimällä vain työnnän kauemmaksi sen mitä kaipaan.
Onneksi sinä, kuka olitkaan, annoit niihin hetkiin...
Pisarasi
katsoit minuun ymmärtäen
ainakin haluten ymmärtää
ja annoit pisaran toivoa
sen pisaran sivelen silmilleni
ja katson sen läpi uudelleen
näen askeleen eteenpäin
ethän vähättele
pisaran voimaa
Pisarassa on kaikki.
Entä sitten palvonta? Ihanaa olla sen kohteena, mutta joskus tulee aika kohdata...
Näkymättömän sortuminen
suitsuttakaa, palvokaa
huokailkaa ihailunne
sokaiseva harso
langetkaa jalkojeni
juureen uudelleen
ja kohottakaa minut
pylvään päälle
sen ohuen ja huojuvan
läpinäkyvän ja hiljaa
vakaasti murtuvan
mutta muistakaa
se en ollut minä
(vai olinko kuitenkin)
joka pylvään rakensi
tuo läpikuultavan kevyt
niin äänekkäästi kaatuu
minun rakentamani
sinä ja hän arkkitehteinä
sirujen keskellä
laulamme toisillemme
lähempää ja selvemmin
Laulamme lähempää selvemmin.
Saisinpa laulaa vielä kerran sinulle, joka...
Teit minusta enemmän
teit minusta enemmän minut
voiko ihminen enemmän
antaa kuin vapauden heikkoudelle
voiko ihmisyydeltä enemmän
vaatia
tekoja tietoa, taitoako?
vai mahdollisuus kääntää
vatsapuoli ylöspäin
ja armahduksen toivo
siinä kaikki rakkaus
siinä lämpö ja turvallisuus
sitä sinä olit
kuin lämmin haude
kipeällä vatsallani
Tällaiset ihmiset ovat aarteita.
Tielleni on kuitenkin eksynyt myös heitä, joiden kanssa minusta on kasvanut....
Liikuttumaton
en pelkää enää pakoasi
en lamaannu
tulen luoksesi tällaisena
ja katson perääsi
rauhallisin mielin, jos
päätät kadota
mutta minä valitsen
minun seuraavan siirtoni
enkä pelkää sinun
liikkeittesi voimaa
niistähän puuttuu vain
se jokin, joka
liikuttaisi minua
mutta jos liikutkin kohti
miten minun silloin käy?
Tulla kohti onkin jotain todella pelottavaa, sillä silloin on kohdattava avoimesti, otettava haaste vastaan, kyettävä vastaamaan...
Kyllä tai ei
et tahdo sanoa ei
koska pelkäät menettäväsi
uskosi omaan hyvyyteesi ja
oikeutukseesi elää
sanot aina kyllä
nyt olet ansainnut elämän
mutta menettänyt
elämänhalun
Eli sanomalla ei, voi vastaan tulla...
Menetyksiä
onhan siinä riskinsä kun jättää
viimeinkin väliin sen viimeisen kerran
voi menettää monta unetonta yötä
monta hekumallista pakohetkeä
monta hunajaista viritelmää
uuden toivon taivaalla
voi menettää monta helvetillistä
tunteen taistoa
ja kun ne on menetetty, kuinka
vähän heistä on lopultakaan jäljellä
sinun elämässäsi
sen suurimman rakkauden haudalla
ei kasva edes jäkälä
Menettäessään voi saada ja ihmisestä voi tulla...
Kevyt kuin henkäys
äly on jättänyt minut
vapauttanut ajattelun kahleista
siinä hinta niistä monista
pudotuksista
jäljellä henkisyys
niin ainakin on sanottu
vieläkun tietäisin mihin sitä
käytetään
muuhun kuin leijumaan
tavoittamattomissa
Oppia ikä kaikki, henkisyydelläkin on paikkansa ja olenhan palannut jo maan pinnalle. Parasta on, kun aina voi uudelleen nousta leijumaan. Ja mikä kaikkein parasta, voi sanoa pelkäämättä enää hullummaksi tulemista...
Hullutellaan
opeta minulle kärrynpyörä
ja tehdään yhdessä monta sellaista
koskaan ei ole liian myöhäistä
hullutella itseään irti vakavuuden
ja pysähtyneisyyden koukusta
jossa riippuminen on kyllä
yksinkertaista mutta puuduttaa pian
lihaksesi ja lopulta et osaa
edes kävellä
Ja järjestää sen kunniaksi...
Entisten hullujen kokous
siinä me istuttiin epävarmoina
toistemme mielialan mutkista
me omituiset mutta
ihan tavalliset kai sittenkin
ihmeteltiin
miten nuo niin kummalliset
voikin olla niin normaaleja
olla niinkuin kaikki
siinä me yritettiin tottua
olemaan sittenkin tavallisia
eikä siihen heti totu eikä
helposti haluakaan
Silti sanon käsi sydämellä...
Jo vain hulluksi
minun epäillään tulleen hulluksi
niin, eivätkä he tiedä, miten
terveellistä se on
olenhan jo sanonut ennenkin sen
ja näin se menee
kun toiset luulevat, minä tiedän
alan parantua elämään
(jatkuu)
Kommentit