En tiedä totuutta

tässä alati muuttuvassa

kaleidoskoopissa.

 

Harhakuvat tanssittavat minua

ja taas tartun unirakkauteni

lempeään käteen,

antaen sen ruokkia minua.

 

Tässä on rakkaus,

tässä hauraassa toivossa

ja utuisessa uskossa,

että sokeuden on kerran

täytynyt väistyä ihmeen tieltä.

 

Tuo rakkauden kaunis haamu

leijailee vieläkin näissä

odotuksen hiljaisissa huoneissa.

 

Se ei pelästy, ei haavoita

todellisuuden torjuvia käsiä,

eikä muuta niitä tomuksi.

 

Tässä on rakkaus.

Tässä hauraassa toivossa

ja utuisessa uskossa,

joka ei suostu väistymään