Kaunis on syksymme. Lämmin ja lempeästi talveen johdattava. Johtui tämä lämpö nyt mistä tahansa, en voi kieltää ettenkö nauttisi siitä täysin siemauksin. Jos minä saisin päättää, talvea ei tulisi, ei tulisi lunta, ei pakkasta; niin kaunista kuin pakkassää kimmeltävine hankineen onkin. Olen kolmen vuodenajan ihminen. Tai oikeastaan kahden ja puolen. Kesä, syksy ja puoli kevättä, siis se loppukevät. Siinä se. Mun unelma, joka ei perustu muuhun kuin omaan mukavuudenhaluun. Mutta sellainen on perusihminen. Kai.

Muutama kuva viime päiviltä.