Pitkästä aikaa aloin silleen "nautiskella" viiniä kuulokkeet korvilla. Ennen vanhaan tein sitä alati. Hävetti useinkin jälkeenpäin, kun kirjoittelin tänne(kin) monenlaisia musiikkifiiliksiä, ja jopa musiikkiarvosteluja pikkusievässä. Ei ne mitään huonoja juttuja olleet, oikeastaan aika hyviä, mutta jos ne kirjoittelee siinä pienessä sievässä, seuraavana päivänä voi tuntua, että miksi?! Nykyään ymmärrän paremmin, että niilläkin kirjoituksilla on ollut paikkansa ja tarkoituksensa. Ja monet niistä olivat tosiaankin yllättävän hyviä ja hauskoja.
Siitä on niin pitkä aika, kun viimeksi harjoitin tätä lajia, että tähän istuessani en tiennyt miten olla; eli pitääkö tässä tehdä töitä (eli valokuvauseditointia) viinin kera, vai mitä? No, tein töitä hetken ja sitten aloin kuunnella musiikkia. Olen nykyisin hirveän huono musiikin kuluttaja/kuuntelija. En kuuntele radiota, en itseasiassa mitään. Se mitä televisiosta tulee, täyttää ja riittää. Toki kuuntelen lapsieni uutta musiikkia (vanhat on kuunneltu loppuun), mutta muuten en oikein jaksa. Tässäkin kohdassa on tullut jollain tasolla "mitta täyteen". Musiikkiakaan ei jaksa loputtomiin. Toisaalta...käyn nykyisin kuntosalilla n. 3-4 kertaa viikossa ja siellä mulla on kuulokkeet korvilla ja mielimusan soittolista soimassa. Ehkä siellä saan aina täyteen viikottaisen musiikkikiintiöni? Ehkä.
No mutta. Aloin itseasiassa nyt jakaa tätä Poetsien Angel-biisiä. Tää on vaan niin ihana. Enhän minä tätä kokonaan ymmärrä vai ymmärränkö lainkaan? Mutta ymmärrän sen, mitä itse siitä saan. Se riittää. Saan tästä rakkauden viestiä ja...niin, se riittää. Toistettakoon se tässä vielä.
Rakkaus riittää.
Kommentit