Miten yksi kampaajalla käynti voikin herätellä ihmistä (naista) tuntemaan itsensä jotenkin arvokkaammaksi, ihanammaksi, suloiseksikin...Poiki se muutakin,  rahanmenoa nyt ainakin. Katsoin itseni uuden laukun, hiusten suoristimen ja ihanien kenkien arvoiseksi. Toki ostin kengät alennusmyynnistä ja muutkin tarvikkeet katsoin halvimmasta päästä, mutta siltikin. Tää on tavallaan edistystä, että satsaan itseeni ja tästä saan kiittää tytärtäni, joka ei enää kestänyt katsella mua pitkässä, ohuessa tukassani, joka lepäsi pitkin päätä velttona kuin huutaen maailmalle: näin luonto hoitaa itsensä tämän naisen päässä. Olkoot niinkuin "luoja" on tarkoittanut. Pitkin päänahkaa kaksihaaraisina ja kuivahtaneina kimppuina. Vaatteistakaan en juuri ole piitannut, mutta tytär väitti, että uuden kampauksen myötä jopa vaatteeni näyttävät paremmilta. Ok, en satsaa niihin vielä. Kesä on tulossa, joten silloin ehkä vaihtuu vaatemallisto tai ainakin sen joku osanen...

Juhuu, odotahan kesä, täältä tullaan. Minä ja uusi arvokkuuteni.