Revolution Roulette. Niinpä. Oi niitä aikoja.

Tällä levyllä nuori Poets, ollen vielä uransa alussa, vaikuttaa hieman uhoavalta, mutta ah, niin ihanalla tavalla, viisautta unohtamatta. Levy on vahva, synkkä, vihainen, kyyninen, nokkela, herkkäkin, mutta samalla niin raikas, keveä ja syvällinenkin. Myös sydämellinen.

Tän levyn syntymisen aikaan en vielä tuntenut bändiä. Löysin heidät juuri tän levyn julkaisun "kynnyksellä". Ja löysin heidät nimenomaan juuri tän levyn biisien avulla ja kautta. Siksikin tämä levy tulee aina olemaan mulle se ykköslevy heidän tuotannossaan, jos niitä nyt joku pakottaisi laittamaan järjestykseen. Toki jälkeenpäin ilmestyneet levyt ovat monilla tavoin mulle rakkaita ja jopa enemmän henkilökohtaisen oloisia. Olenhan tuntenut bändin niiden syntymisen aikaan. Ollut tietoinen heistä, ollut keikoilla, ollut läsnä heidän "elämässään". Siksi niille levyille on syntynyt taholtani ihan oma tunnelmansa.

Mutta ehkä tällä Revolution Roulette- levyllä oleva vapaus henkilökohtaisuudesta antaa mulle pelkästään lapsenomaista iloa, ja vaikka levy on aika raskas musiikillisesti, niin samalla se tarjoaa tietyllä tavalla väylää purkaa jotain raskasta pois myös minusta.

Tässä oli tällainen lyhyt analyysi mielibändini kolmannesta albumista Revolution Roulette vuodelta 2008 - myllerryksen vuodesta omalla kohdallani. Elämä kääntyi ylösalaisin, ja sana "Rakkaus" alkoi saada ihan uutta syvyyttä tämän naisen elämässä. Syvyyden todelliseen ymmärtämiseen on silti mennyt kauan, monen monta vuotta, mutta turhaa se ei ole ollut kaikista itseluoduista kärsimyksistä tai muista hetkellisistä sokeuksista huolimatta - anteeksi vielä kerran niille, jotka sokeuteni hetkiin ovat joutuneet osallistumaan.

Suunta on kuitenkin ollut kohti valoa ja kohti laajempaa tietoisuutta. Kiitos siis kaikille kokemuksille, kiitos tälle bändille. Kiitos erityisesti Sinulle. <3

Revolution Roulette by Poets of the Fall